Palvelut
Kartta
Yhdistykset
Koulu

Itäkulman koulu

Itäkulman perinteikkäässä, vuonna 1897 perustetussa kyläkoulussa on luokat ensimmäisestä kuudenteen. Koulun pihapiiri vilisee arkisin koululaisten lisäksi ryhmäperhepäivähoidon lapsia ja seurakunnan kerholaisia. Kouluajan ulkopuolella tiloissa kokoontuvat erilaiset harrastuspiirit 4H-kerhosta kudontapiiriin.

”Reippahasti lietsomaan, rautaa tässä taotaan. Kauas kuuluu kalke, työs on pojat, palkeet. Reippahasti lietsomaan, rautaa tässä taotaan.”

Näin lorun tahtiin voimisteltiin Itäkulman koulun aamunavauksissa viime vuosisadan puolivälissä. Samaa lorua on käytetty myös ns. pikkuvälituntileikkinä eli kesken oppitunnin, että on saatu oppilaat pysymään hereillä ja valppaina. Voimisteluloru elää nykyisin osana suullista perimätietoa vanhempien kyläläisten tarinoissa, mutta koulupäivät Itäkulmalla käynnistyvät edelleen oman aikansa aamunavauksin.

Itäkulman koulun sivuille

Itäkulman aktiivisilla asukkailla ja kotiseutuyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli Itäkulman koulun historiassa ja sen jatkuvuudessa. Kotiseutuyhdistys Suhina tunnetaan parhaiten kesäteatteristaan, mutta alun perin sen tehtävä oli vaalia kotiseutua ja tehdä työtä sen hyväksi. Alkunsa se sai oikeastaan 50-luvun puolivälissä, jolloin nuorisokerho Arto Vaajasaaren johdolla ryhtyi opiskelemaan Esko Aaltosen kotiseututyön opasta, keräämään tarinoita, paikannimiä ja murresanoja, joita se monisti omaan lehteensä.

Asukasluvun uhkaavasti vähentyessä herättiin 70-luvun alussa kylätoiminnalle. Ensimmäinen toimenpide oli koulun ja kaupan pelastaminen. Nopeimmaksi keinoksi katsottiin tieyhteyden luominen Tomaan, jonka lapset oikeastaan kuuluivat Kaivolan koulupiiriin, mutta oli jouduttu kuljettamaan Euraan tieyhteyden puuttumisen takia. Säkylästä saatiin pioneerikomppania apuun. Viikon ajan 53 pioneeria raivasi tielinjaa ja rakensi sillan suon yli. Suhina järjesti sitten kolmena lauantaina huikeat tietalkoot, joihin osallistui runsaasti väkeä Kaivolasta, Pahojoelta ja Tomasta. Niistä kertyi 159 miestyöpäivää ja 31 traktorityöpäivää. Toman naisväki huolehti muonituksesta. Kunta paranteli tien liikenteelle kelvolliseksi ja niinpä Toman lapset pääsivät seuraavana vuonna kouluunsa Kaivolaan.

Myös Katinhännästä siirtyi oppilaita Kaivolaan 70-luvun alussa, kun Katinhännän koulu lakkautettiin. Katinhännän koulu oli perustettu v. 1949, mutta ikäluokkien pikku hiljaa pienentyessä piti koulunkäyntialueet yhdistää.

Kun tilastot osoittivat kyläkoulun sulkeutumisen uhkaa, tuli avuksi asunto- ja maatilahallitus. Kaivolan kylästä tuli yksi niistä onnekkaista, joissa alettiin kokeilla haja-asutusalueen kehittämistä. Arkkitehtiylioppilas Lida Matikainen sai tehtäväkseen laatia maankäyttösuunnitelman Kaivolaan diplomityönä. Suhinalla oli tuolloin jo ostettuna 2,5 hehtaarin alue kylästä. Pankkien myöntämän lainan turvin onnistuttiin hankkimaan 12 hehtaaria lisää. Kaikki otetut lainat on aina saatu maksuun kesäteatterin tuloilla. Suomen ensimmäinen kyläsuunnitelma oli valmis 1.1.1977. Kunnan johto hyväksyi suunnitelman ja Suhina alkoi markkinoida ilmaisia tontteja kylään muuttajille. Kaupunki osti myös tonttimaata alueen vierestä myytäväksi halukkaille. Uusia taloja nousi kylään, saatiin lisää asukkaita ja koulukin on yhä pystyssä.

Merkittävänä kunnianosoituksena kaikesta kyläläisten puurtamisesta mainittakoon Kaivolan valinta vuoden kyläksi vuonna 1988.

Monet nimitykset kuten kasvien, hyönteisten, työkalujen ym. saattavat eri murteissa olla hyvin erilaisia ja erikoisia, niin että joskus vieraspaikkakuntalaisen on niitä mahdoton ymmärtää. Seuraavanlaisia kasvien nimiä käytetään tällä seudulla:

nutulkaine = nokkonen
pistilkäine = ohdake
pyärtänpöllö = siankärsämö
pukinparta = horsma
ohrankukkane = voikukka
peippune = kirjavapillike
vuorentupakki = kallioimarre
kurjenpolvi = niittynätkelmä
tervruaho = matara
satapolvi = haarikko
matomaripuu = paatsama
teekukkane = peltokorte
pitkäsen kylvö = peltokaali
upuk = lumme

ämmänpersenpyyhkijä = saniainen
vapahtajankädenkukkane = maarian
kämmekkä
suurispää = niittyvilla
katavannahk = nahkajäkälä
säffäri = pietaryrtti
härjänsilmä
mullinsilmä = päivänkakkara
heosjäärikkä = ruttojuuri
maltruaho = lehtoarho